Lastenpolilla..

Tänään käytiin ihottumien takia polilla kun lääkäri aikaisemmin teki meille lähetteen sinne. Lääkäri setä oli nuori ja ihan asiallinen tapaus. Epäili ihottumien johtuvan allergiasta ja kehoitti nyt olemaan muutaman viikon ilman maitoa ja vehnää. Samalla reissulla käytiin verikokeissa, joissa katsotaan viljat, sitrushedelmät, koirat..

Maitopoika ei nyt sitten saa maitoa litkiä pariin viikkoon ja ruokien kanssa onkin haasteellista keksiä mitä tekisi ilman maitoa ja vehnää.. Noa oli tosi reipas sairaalassa, verikokeiden ottokin sujui itkun säestyksellä, mutta hyvin silti vaikka suonia ei meinattu löytääkään. Noa nappasi aamulla äitin sairaanhoitaja-lehden mukaansa ja sitä esitteli kaikille ohikulkijoille, nykysin pitää aina saada joku lelu tai muu mukaan kun jonnekin lähdetään :)

Nyt sitten odotellaan pari viikkoa verikokeiden tuloksia ja katsellaan onko maidottomalla ja vehnättömällä ruokavaliolla mitään vaikutusta.

.:Maaliskuun avaus:.

Viikoloppuna käytiin Noan vanhimman serkun 5-vuotis synttäreillä. Lahjaksi kummitytölle vietiin velour-asu ja karkkihelmiä. Synttäreillä oli myös 6kk ja 1-vuotiaat serkut ja saatiinkin ihania yhteiskuvia kaikista :)

Noakin sai vähän  kakkua ym. hyvin näytti uppoovan herkut..keneen lie tullut. Ensi viikonloppuna olisi tiedossa taas synttäreitä, yhtä juhlaa tää elämä!

Synttäreiltä tulossa..

Ulkona on ollut ihania ilmoja, on vaan niin luikasta ettei meinaa pystyssä kestää. Noakin on innostunut vihdoin ja viimein pulkkailusta.. alkaa vaan pulkkailukelit lähenellä loppuaan hiljalleen :))

Kohta pääsee taas leikkipuistoihin kun ne kuorituu lumen alta.. ihana kevät :)

1 v 10 kk

Parin kuukauden päästä meillä olisi 2vee juhlat ja ihan äsken vasta suunniteltiin 1-vuotis juhlia. Toistan taas itseäni ja ihmettelen mihin ihmeeseen tää aika kuluu?!

Noa on edelleen ihan hupsu imurin  = tytön perään. Kaupoissa jo tietää missä imuri osastot on ja hokee tyttöä niin kauan, että mennään niitä kattomaan kauppaan mentäessä.

Imuri videoita jaksaisi katsella netistä varmaan tunti tolkulla ja kotona siivouskaapin kahvassa roikutaan aika monen monta kertaa päivässä. Ja mikä ilme leviää pojan kasvoille kun näkee imurin jossain lehdessä, sitä katsellaan ja hoetaan tyttöä tytön perään. Mummon kanssa puhelimessa puhutaan vaan tytöistä  imurista ja kylään mentäessä tarkistetaan ensimmäisenä siivouskomerot :)

Autot on myös kova sana, niillä päristellään pitkin lattioita ja ulkona huomataan kaikki autot. Meidän lähellä on autopesula, jota aina ihmetellään kun ohi kävellään.. muutaman kerran ollaan autopesussa käyty ja vitsit kun se onkin jännää.. välillä alahuuli väpättää pesuharjojen tullessa ikkunan kohdalle ja välillä hihkutaan kun on niin hauskaa.

..On se hassu pikkumies :) Lopuksi kuva tulppaaneista, mitkä iskäläinen toi töistä tullessaan. Aika ihania! (:

Äitiyden Onnea!

Noa on koko viikon ollut yhtä hymyä..toisin sanoen tyytyväinen lapsi :) Meillä on ollut kivaa vaikka ei olla mitään erityistä tehtykään. Ihana nähdä kun toinen innostuu mitä pienemmistäkin asioista ja näyttää tunteensa niin aidosti.

Se jos mikä on yllättänyt täysin, miten aitoja lapset onkaan. Ei sitä ennen niin ajatellut kun harvoin oli lasten kanssa tekemisissä ennen Noaa. Joka päivä saa olla kyyneleet silmissä kun on niin ylpeä ja onnellinen tuosta pienestä miehestä ja sen tempauksista.. monet murheet unohtuu kun toinen tulee syliin ja antaa pusuja tai ottaa vaan kädestä kiinni ja haluaa olla lähellä.

Vauva-aika oli ihanaa aikaa, mutta nyt kun voi yhdessä puuhailla kaikenlaista ja olla enemmän vuorovaikutuksessa niin olen nauttinut tästä ajasta melkein enemmän. Ei mene pitkään kun Noa alkaa enemmän kiinnostua kaikesta muusta kun vanhempien seurasta, tulee kavereita ja harrastuksia ja tasan ei äiti saa enää yhtäkään pusua tai halia. Äitiä ei tarvita kun viikkoraha päivinä.. :) Näitä päiviä kauhulla odottaen..ei tuo pieni saa kasvaa ikinä isoksi!!

Vuoden mutsi- haaste

Sain Pikko Pakko & Vaai tat toi- blogista  haasteen vastata Vuoden mutsi -kyselyyn. Haaste on lähtöisin Vuoden mutsi -blogista, ja tehtävänä on täydentää alla olevat lauseet ja laittaa haaste eteenpäin vähintään yhdelle mutsibloggaajalle. Vastauksistaan voi käydä vinkkaamassa Vuoden mutsi -blogissa.

 

 

1. Tunnen itseni Vuoden Mutsiksi kun...päivä on sujunut ilman pahimipia kiukutteluja ja pikkumies on suht tyytyväinen eloonsa.

2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on...nukkua aamulla pitkään!
3. Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän...haluaa lohdutusta juuri äitin sylistä tai tulee antamaan haleja ja pusuja :)

4. Kello 12 yöllä olen yleensä...hereillä odottelemassa unta.

5. Kello 8 aamulla olen yleensä.... aamupalalla tai jos oikein hyvä säkä käy niin lämpimän peiton alla. Välillä on niitä harvoja päiviä, että meillä saatetaan nukkua jopa kahdeksaan asti.
6. Haluaisin sanoa lapsen/lasten isälle, että...olen oikein tyytyväinen meidän perhe-elämään!
7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että... olen onnellinen kun Noalla on niin ihana mummo :)
8. Viimeksi kiroilin, kun....kuuntelin naapurinpojan metelöintiä keskellä yötä!!
9. En ole koskaan osannut...ilmaista itseäni kirjoittamalla niin kuin tahtoisin..

10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä, on nukkua!

..Viikonloppua..

Meidän viikonloppu kului hyvin syöden (niinkuin tapoihin kuuluu 7xvko..) saunoen, leipoen, ulkoillen, siivoten ja hoplopissakin käytiin. Oli ihan mukavan rauhaisaa naapurin teinipojan kahden päivän biletysputkesta huolimatta!

Noalaisen kanssa on päivä päivältä mukavampi touhuilla kaikenlaista kun toinen alkaa enemmän ymmärtämään asioiden päälle. Tänäänkin aamupäivällä `suunniteltiin` keittiön seinän purkua, jossa Noa oli mukana ihan täysillä. Kädet viuhtoi menemään pitkin seiniä ja remonttia käytiin vähän väliä keittiössä suunnittelemassa :)

Sanoja alkaa koko ajan enemmän tulemaan, aina kun on enemmän sosiaalista elämää niin huomaa sen vaikutuksen. Hoplopissa oli ihan erilainen meno kun viimeeksi, intopinkeenä juostiin ympäriinsä ja välillä taputettiin kun oli niiin kivaa. Nopeasti myös väsähdettiin ja kovasti oltiin kotia lähdössä tunnin riekkumisen jälkeen..

flunssan pauloissa..

Ihmeen hyvin selvittiin viikosta vaikka oltiin Noan kanssa molemmat kipeinä ja neljän seinän sisällä lähes kaikki päivät. Oon ilmeisesti ollut niin tokkurassa etten edes ole tajunnu päivien kulkua.. en edes muista mitä minäkin päivänä on tapahtunut. Iskäläinenkin painoi pitkiä päiviä töissä..

Noa on ruvennu seurailemaan enemmän lastenohjelmia ja äiti onkin ottanut niistä kaiken hyödyn viimepäivinä :) Teletapit on pop!

Nyt vaan odotellaan, että pakkanen laskis ja olot paranis niin päästäis..ULOS! :)