lauantai 14. helmikuuta 2015

14.2

Pari viikkoa takana harjoittelua ja vielä viikko edessä. Olen tykännyt, voisin melkein sanoa, että tämä on sitä työtä mitä haluaisin tehdä. Työ on kaikin puolin kiinnostavaa ja kun on omia lapsia, saa vähän erilaista tuntumaa siihen. Asiakkaita pystyy kohtamaan vähän "syvällisemmin" jos näin voi sanoa :)
Haasteita riittää, mutta tekemällä ja kokemuksella oppii.

Lapset olivat tämänkin viikon 4 päivää hoidossa. Hyvin meni molemmilla ja ihan innoissaan ovat aamulla lähteneet hoitoon. En voi kun ihmetellä miten hienosti meillä on lähtenyt sujumaan tää uudenlainen arki. Aamuisin on vähän kurjaa kun lähdetään usein aikamoisella kiireellä, mutta kun vien lapset kävellen ja kävelen vielä harjoitteluun niin täytyy varata aikaa. Aamuisin ollaan jo seiskalta menossa..

Tänä aamuna puettiin vähän sydämiä päälle ystävänpäivän kunniaksi ja herkuteltiin kakulla :)
Pikkumies vetäytyi iltapäivällä sohvalle ja muuttui patteriksi.. 38,9 näytti kuumemittari joten meidän iltapäivän suunnitelmat menivät uusiksi.





sunnuntai 8. helmikuuta 2015

.: Uusi arki :.

Viikko menty uusilla kuvioilla ja voin sanoa, että väsyttää. Iltaisin ei tarvitse kauaa unta odotella.
Viime maanantai alkoi sekavissa fiiliksissä ja pitihän se pienet itkutkin tirauttaa lähtiessä. Tuntui niin haikealta, että nyt on se hetki mitä olin pitkään jo mielessä panikoinut ja saanut monia ahdistuksia pelkästä ajatuksesta. Päiväkoti elämä alkaa.. heippa kiirettömyys ja yhteiset rauhalliset aamut..



Lapset saivat olla maanantain vielä kotona, mutta tiistaina menivät päiväkotiin ja olivatkin joka päivä perjantaihin saakka. Tiistai aamu sujui hyvin, lapset heräsivät iloisina ja reippaina. Draama rinsessallekin sopi vaatteet mitkä oltiin edellisenä iltana laitettu yhdessä valmiiksi joten niistäkään (ihme kyllä) ei kiukuteltu yhtään. Ensin vein Nellan omaan 0-3-vuotiaiden ryhmään. Mielessä näin tytön joka itkee räkä poskella äitin perään nenä kiinni ikkunassa, mutta tämä menikin niin reippaasti tutkimaan uusia paikkoja. Hyvä kun edes heipat malttoi sanoa. Joten äitiäkään ei itkettänyt yhtään ja hyvä mieli jäi kun lähdin.

Pienet tanssit.
Noaa vähän jännitti ja puristi kädestä monta kertaa kun saavuttiin Noan ryhmään. Eteisessä jo joku poika pyyti Noaa leikkimään ja sinnehän se meni, uuden kaverin matkaan. Ei paljon äitiä siinä vaiheessa enää muistettu.
Koko viikko meni hyvin ja joka kerta molemmat murut jäivät hyvillä mielin hoitoon.
On ne reippaita. Päiväkodissakin hoitajat kehuivat molempia niin reippaiksi ja ihaniksi.

"tee äiti kampaus"
 Illat on menneet nukuksissa. On niin paljon uuden oppimista ja työharjoittelussakin on ollut aika rankkoja juttuja jotka on jääneet mieleen pyörimään..
Harjoitteluista pitäisi vääntää portfoliota ja referoida artikkeleita joten niitäkin pitäisi työstää jossakin vaiheessa. Iltaisin ei meinaa jaksaa ja kyllähän sitä viikonloppuisin mielummin jotain muutakin tekisi..

Lunta riittää täällä päin...


Mummolassa herkuteltiin laskiaispullilla lauantaina.
Huomenna taas arki alkaa, lapsilla ei ole onneksi hoitoa kun kolme päivää.