1 v 10 kk

Parin kuukauden päästä meillä olisi 2vee juhlat ja ihan äsken vasta suunniteltiin 1-vuotis juhlia. Toistan taas itseäni ja ihmettelen mihin ihmeeseen tää aika kuluu?!

Noa on edelleen ihan hupsu imurin  = tytön perään. Kaupoissa jo tietää missä imuri osastot on ja hokee tyttöä niin kauan, että mennään niitä kattomaan kauppaan mentäessä.

Imuri videoita jaksaisi katsella netistä varmaan tunti tolkulla ja kotona siivouskaapin kahvassa roikutaan aika monen monta kertaa päivässä. Ja mikä ilme leviää pojan kasvoille kun näkee imurin jossain lehdessä, sitä katsellaan ja hoetaan tyttöä tytön perään. Mummon kanssa puhelimessa puhutaan vaan tytöistä  imurista ja kylään mentäessä tarkistetaan ensimmäisenä siivouskomerot :)

Autot on myös kova sana, niillä päristellään pitkin lattioita ja ulkona huomataan kaikki autot. Meidän lähellä on autopesula, jota aina ihmetellään kun ohi kävellään.. muutaman kerran ollaan autopesussa käyty ja vitsit kun se onkin jännää.. välillä alahuuli väpättää pesuharjojen tullessa ikkunan kohdalle ja välillä hihkutaan kun on niin hauskaa.

..On se hassu pikkumies :) Lopuksi kuva tulppaaneista, mitkä iskäläinen toi töistä tullessaan. Aika ihania! (:

Days go by...

Viikko hurahtanut viimeeksi kun kirjoittelin. Ei voi muuta kun taas ihmetellä tätä päivien kulkua. On tullut tässä viime päivinä katseltua reilun vuoden takaisia valokuvia ja muisteltua Noan vauva-aikaa.. synnytys videokin tuli katsottua eikä tehnyt yhtään pahaa..aika kultaa muistot ;)

Tässä juuri kotiduttu sairaalasta

On tullut noita kuvia vähän otettua, lähes joka ilmeestä ja käden heilumisesta..nyt tulee otettua enää vaan silloin kun muistaa..

Alkaa yhteinen arki Noan kanssa lähestyä pikkuhiljaa loppuaan.. jatkuuhan se toki, mutta ei yhtä täyspainotteisena kun tähän asti. Ajattelin ruveta joulun jälkeen miettimään työkuvioita, koska tää talous ei taida enää pysyä pystyssä jos ei molemmat käy töissä. Monet itkut on itketty ja tullaan itkemään. Voin vaan kuvitella sitä päivää kun ensimmäisen kerran jätän Noan hoitoon.. tarvitsee ehkä purkillisen rauhoittavia..? :)

Jos jotain positiivistä pitää miettiä niin luulen sen kuitenkin tekevän meille molemmille hyvää.. ennemmin tai myöhemmin. Noa on ruvennut leikkipuistoissa ym. ottamaan paljon enemmän kontaktia muihin lapsiin, kaipaa ihan selvästi seuraa.. joten tämäkin ehkä hivenen auttaa asiaa vaikka pahaa se silti tekee, pyörittelisi asiaa sitten miten päin tahansa. On se niin mammanpoika <3 Tuntuu vaan niin hurjalta ajatukselta `irrottautua` tästä turvallisesta arjesta ja lähteä työmaailmaan opettelemaan taas alusta kaikki..

..Nyt nukkumaan ja aamulla alkaa joulusiivoukset..onneksi on ahkera apulainen ainakin imurin  varressa ;)