Synnytys

Jos saisi nyt aikaiseksi kirjoitella vähän kuulumisia menneeltä viikolta. Kaikki kävi niin nopeasti kun olin niin asennoitunut siihen, että mitään ei tapahdu ennen laskettua aikaa. En tiedä oliko kaverin akupisteiden hieronnalla osuutta asiaan edellisenä päivänä.. ;)

Perjantaina heräilin normaaliin tapaan ja olin tuntevani pientä jomotusta alavatsalla. Hiljalleen se jomotus tuli aaltomaisena ja noin 5-10 min välein. Tunti tästä alkoi limatulppaa tulla ja ilmeisesti vähän lapsivettäkin. Saatiin Noa mummolaan hoitoon ja iskälaisen kanssa suunnattiin sairaalaan tarkistamaan tilanne. Supistuksia tuli aika harvakseltaan ja kotiin olin koko ajan lähdössä. Lapsivettä oli tihkutellut joten osastolle jäätiin ja sain heti antibioottia suoneen strepton takia.

Tarkoituksena oli seuraavana aamuna käynnistää synnytys jos ei ala ennen sitä jotain tapahtumaan. Iskäläinen lähti kotiin ja itse jäin osastolle odottelemaan mitä tapahtuisi. Joskus kolmen maissa iltapäivällä meni kunnolla vedet ja tämän jälkeen supistuksia alkoi tulemaan säännöllisemmin. Koko ajan oli sellainen fiilis ettei mitään tapahdu ja aamulla joudun käynnistykseen.

Kuuden maissa kätilö tarkisti alakerran ja vähän pyöritteli kalvoja. Tässä vaiheessa olin noin 2cm auki. Siitähän se sitten lähti, supistukset napakoituvat ja niitä alkoi tulla tiheemmin. Soittelin iskäläisen varmuuden vuoksi paikalle. Klo 18-21 välisenä aikana kärvistelin supistuksien kanssa käytäviä kävellen, olivat niin kipeitä etten enää tiennyt miten päin olisi. Jossain vaiheessa pyysin ilokaasua, mutta kätilöiden kiireiden takia jäi saamatta. Saliin olisi pitänyt päästä, mutta en päässyt kun vasta yövuorolaisen tultua töihin. Noin yhdeksän jälkeen pääsin saliin ja olin 9 cm auki tässä vaiheessa ilman mitään kivunlievitystä. Lääkäri laittoi kohdunkaula puudutteen, mutta senkin sain liian myöhään joten pelkällä ilokaasulla mentiin.

Neiti syntyi kolmella supistuksella. Sain hänet hetkeksi rinnalle, mutta hengitys rohisi niin joutui aika pian lastenosastolle. Sen jälkeen alkoikin `helvetti`. Kätilö yritti paikata alakertaa, mutta rajun vuodon vuoksi kutsui lääkärin paikalle. Lääkäri sitten toista tuntia yritti saada vuodon lakkaamaan ja voin sanoa etten mitään pahempaa ole tähän mennessä kokenut. Hellä kätiset otteet oli kaukana ja puudutteen lakkaessa tuntui aika rajulta synnytyksen jälkeen moinen kouriminen. Verta menetin 1600ml joten olo oli kaikkea muuta kun hyvä. Huoli vauvasta oli myös suuri kun en ehtinyt pientä näkemään kun hetken..

..Siinäpä se, ei kovin positiiviset fiilikset kyseisestä tapahtumasta jäänyt vaikka palkinto olikin maailman ihanin :)