Pian n e l j ä.

Merirosvo asuu sängyn alla,
oven takana aaveita on.
Lohikäärme istuu ikkunalla,
mielikuvitus mittaamaton.
Sinä kummastelet pilven teitä,
kuiskaat korvaani salaisuuden.
leikkaat paperista enkeleitä,
lapsenuskoasi ihmettelen.
Tämä elämä on sinun, ei kenenkään muun,
pieni poikani huhtikuun.
Tämä elämä on sinun, lainaksi vain
Sinut vierelleni sain;
Sinä katsot niin avoimin silmin,
vailla epäilyksen häivääkään.
Sinun maailmasi on niin kaunis väreissään.
Kun on tullut sinun aika mennä,
taakse jättää leikit huolettomat,
lennä rohkeasti, poika lennä!
-Kädet suuret meitä kannattavat.
– Pekka Simojoki -

Ens kuussa juhlitaan Noan synttäreitä.
Ja tää joka vuotinen sama virsi, miksi aika rientää niin nopeasti. Ihan pienessä ajassa taas tuntuu, että tuo poika on muuttunut hurjasti. Mielikuvitus on ainakin kasvanut ja leikit laajentuneet.
Majaa rakennellaan päivittäin ja tavaroita kuskaillaan ympäri kämppää. Majassa tehdään käärmeelle pesää kaikista kodin tyynyistä ja hoivaillaan sairaita (pehmolelu) käärmeitä. Majassa ollaan myös hirviöitä ja lohikäärmeitä piilossa. `Äiti tykkäätkö hirviöistä?`
`Missä lohikäärme asuu?`

Käärmeen koti.

Mielikuvituksen kaverina, oma tahto on myöskin kasvanut. Aikamoisia taisteluita saa tuon käppänän kanssa jo käydä. Kauhulla vaan odotan murkkuikää...
Lähtemiset jonnekin kestää nykyään _kauan_. Saa houkutella ja odotella leikkien lopetusta. Sitten keksitään jo jotakin muuta ja taas odotellaan. Sitten taistellaan vaatteista. `EII farkkuhousuja!` -tulee ensimmäisenä vaikka niitä ei oltaisi laittamassakaan. Paitsi jos Iskällä on farkut niin sitten ne kelpaa.
Ei sitä haalaria eikä niitä hanskoja. Joskus pitää saada sukkahousut niin kun siskollakin on. Joskus mekko.

Ja kun suututaan, ovet paukkuu. `Äiti on tyhmä, lapsia ei saa komentaa` `Mene pois!`
`Muutan varmasti mummolaan!`
Hetken päästä tullaan kertomaan miten kovasti suututtí ja nyt ei suututa enää :)

Välillä töhlötetään kun tuulispää ja matkitaan kaikkea mitä sisko tekee ja välillä käydään järkeviä keskusteluja ja mietitään maailman menoa.

4-vuotiaan maailma on hyvin mielenkiintoinen. Vaikka välillä saa kiristellä hampaita useita kertoja päivässä niin ei tarvitse kuin pieni hymy tai `äiti, anteessi kun mie olin tuhma, laspet vaan joskus on tuhmia, teidän aikuisten tarvii vaan ymmärtää` -höpinät, saa pian kyllä unohtamaan pienemmätkin murheet. Äiti on ihan myyty :`) onhan tuo vaan useasti niin ihana kaiken uhmailun keskellä!

2v 3kk.

3v

Raitiovaunu on uusin lelu. Ostettiin viikonloppuna anttilasta. Se piti saada kun sellasia on siellä missä iskä nyt on. Lelu kulkeekin joka paikassa mukana ja on yölläkin unikaverina. Metrot ja raitsikat on nyt kova juttu! :)