3.8.2013

"Vielä tänään sinä painat varovasti jalkasi lattialle

ja tunnustelet, kestääkö se askeliesi painon.

Vielä tänään tarraat kiinni äidin ja isän käteen ja

liikut samaan tahtiin heidän kanssaan.

Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on jo

lupaus huomisesta;

Minä menen, minä juoksen, minä lennän eteenpäin!

Pysykää perässä, olen matkalla seikkailuun.."

Vietettiin eilen maailman rakkaimman pikkutytön 1-vuotis juhlia.

Juhlat meni hienosti. Onneksi mummo oli täällä auttelemassa

järjestelyissä, en tiedä miten olisin muuten saanut kaikki

ajallaan tehtyä. 

Juhlakalu sai ihania lahjoja ja päivä oli ikimuistoinen.

Illalla nukkumaan käydessä palasin vuoden aikaisiin 

tapahtumiin. Vaikka olin maailman onnellisin pienestä

tytöstä, silti kova huoli ja pettymyskin valtasi mielen.

Pettymys siitä, etten voi imettää. Itkin ja nauroin

vuorotellen. 

En voinut kuvitella, että sain tytön. Tytön, josta aina

olin haaveillut. Itkin onnesta ja sydän meinasi

pakahtua tuosta pienestä ihmeestä.

Itkin myös huolesta. En tiennyt mitä kaikkea

on tiedossa. Sen tiesin, että jossain vaiheessa

edessä on leikkaus. 

Kyllähän siinä alkuun oli onnentäyteisten hetkien

keskellä huolta ja murhetta vielä monien 

viikkojen jälkeenkin. Näin myöhemmin

ajateltuna oli hyvä, etten tiennyt kaikkea heti sairaalassa.

Kuten sitä, että halkioon voi liittyä paljon eri

sairauksia. Tulipahan tuota monet yöt valvottua

miettiessä eri diagnooseja kun tämän sain selville.

Päivät meni tarkkaillessa erinäisiä ja kuviteltuja

oireita. Tähän mukaan tuli vielä hengitysvaikeuksia

ja yöt meni myös tarkkaillessa saahan tyttö tarpeeksi happea.

Huoli oli siis jatkuvasti läsnä. Onneksi turhaan, kaikesta

selvittiin hienosti ja Nella kehittyi ikätasoisesti ilman

mitään liitännäis sairautta. Hengitysvaikeudetkin

helpottuivat itsestään eikä niiden puoleen tarvittu mitään

toimenpiteitä. Nyt itse halkio ei näy meidän arjessa

enää mitenkään eikä sitä edes muista juuri enää.

Vuoteen on mahtunut paljon myös onnea.

Onnellisia hetkiä. Rakkauden täyteisiä päiviä.

Iloa. Enkä vieläkään voi ymmärtää miten olen

ansainnut tämän kaiken. Saanut elämääni

kaksi maailman ihaninta pientä ihmettä :`)

Kahvipöytä.

Herkkupöytää.

Lahja keittiö.

kivaa oli!

Päästiin tänään pojan kanssa kaksin liikenteeseen kun iskällä

oli vapaapäivä.

Ensin käytiin pyörimässä vähän kaupoilla ja ostettiin

sikkolle kengät. Olivat -50% joten hintaa ei paljon

jäänyt, nyt odotellaan niitä ensiaskelia ilman tukea :)

Sitten mentiin Rossoon syömään...

Rosson jälkeen suunnattiin parturiin.
Tässä ollaan parturissa, jännitti kovasti.

Välillä piti saada pitää äitin kädestä kiinni :)

Parturin jälkeen mentiin torille jätskille uuden pään kanssa kun oli niin reipas

poika :)

Meidän päivän kruunasi Pikkumiehen hali ja "mie rakastan siuta äiti, maailmassa

paljon" :)

synttäreitä odotellessa..

1-vuotis synttärit lähestyy tällä neidillä. Tarjoilut alkaa olla selvillä ja loppu

viikko meneekin niiden parissa. Kakku tulee kahvilasta, bebe-leivokset ja kuppikakut

teen itse. Mummo hoitaa suolaisen puolen ja tänä aamuna olivat veikan kanssa leiponeet

pullaa sikkolle kun isoveikka oli siellä yökylässä. 

Toivotaan hyvää ilmaa lauantaille ja Neidille pitkiä päikkäreitä, että jaksaa

sitten juhlia :)

kuulumisia menneeltä viikolta.

Paluu arkeen on sujunut varsin mukavasti.

Viikko sitten käytiin tykkimäessä kun mummo tahtoi meidät sinne viedä.

Oltiin yö hotellissa. Veljen tyttö 6vee oli meidän mukana.

Serkuksilla oli välillä aikamoinen meno päällä, mutta

hyvin meidän reissu meni ja kivaa oli! :)

Ollaan myös nähty kavereita ja seurattu Sikkon treenailua.

Portaita ylös ja kävelyä tukea vasten.

Tänään meinasi jo kädet irrottaa vaikka taspaino

horjuukin vielä aika lailla, kova hinku on ainakin päästä

jo kävelemään.

Sunnuntaina käytiin satamassa katselemassa vanhoja laivoja.

Käytiin samalla laivalla jolla itse olen ollut noin

20-vuotta sitten, hurjaa. Niin se aika vaan menee.

Käytiin sillä aikoinaan seilailemassa pari kertaa

kesällä, sen omistaa äitini serkun mies.

Pikkumiehestä oli jännää. Varmaan olisi ollut ihan tohkeissaan

jos laiva olisi liikkunut :)

Tykkimäessä.

Hotellissa.

Serkukset samassa kuvassa hotellin käytävällä, kuvassa näkyy myös sikkon yrjötahra lattiassa.

Hotellin leikkipaikalla.

Laivassa missä äitikin on ollut pienenä.

Laivan ohjaamossa.

Portti se on kohta laitettava.

Paluu arkeen.

Meidän "lomailut" loppuivat tähän aamuun kun iskäläinen aloitti työt reilun kuukauden jälkeen.

Mukavan rento loma oli eikä käynyt aika pitkäksi.

Lauantaina päästiin kahdestaan tuulettumaan. Alku iltaa vietettiin ystävien 30v-juhlissa, lapset oli mummolassa hoidossa. Oli ihan kivaa pitkästä aikaa päästä kahdestaan liikenteeseen

kun on niin harvinaista herkkua ;)

Tässä vähän loma fiilistelyä;

Mummon terassilla jätskillä.

äiti, mie rillaan siule makkalaa.

Noan tekemä.

Onneksi kesää on vielä jäljellä, pitää vielä yrittää nauttia

täysin rinnoin :)

Tälläistä tänään.

Iltaisin lasten mentyä nukkumaan (kun on aikaa ajatella) 

mietin usein miten onnellinen ja onnekas olen 

tällä hetkellä.

Tälläisiä fiiliksiä tuli harvoin ennen lapsia.

"Onnellisuus puuskia" :)

Lasten myötä olen oppinut nauttimaan

pienistäkin asioista, nauttimaan hetkistä

ihan eri tavalla kun aikoinaan.

Elämänasenne on aika lailla muuttunut

ja sitä osaa arvostaa. Oisko ikäkin 

tehnyt tehtävänsä..?! ;)

Lasten myötä olen oppinut myös pelkäämään.

Menettämisen pelko on usein läsnä.

Vaikka miten yrittäisi elää tässä ja nyt, 

ei silti osaa olla miettimättä kaikkea ikävää

mitä voisi sattua tai olla.

Joka päivästä osaan kuitenkin olla kiitollinen.

Joka ilta kun olen saanut nuo pienet rakkaudet

nukkumaan, olen kiitollinen siitä, että olen saanut

taas yhden päivän lisää suukottaa noita pieniä

varpaita ja pieniä poskia.

Kuunnella Pikkumiehen ihania höpötyksiä ja seurailla

Neidin ihania ilmeitä. Kokea sitä

aitoutta ja pieniäsuuria ihmeitä heidän

kanssaan.

Matkarattaat.

Meille kotiutui Puolasta asti tälläiset ihanuudet:

Quinny Zapp Xtra matkarattaat. Kerran ollaan oltu koe-ajolla ja tyytyväinen olen.

Kevyet työntää ja kääntyvän etupyörän ansiosta ketterät. Istuinosa näissä on käännettävä

joten voidaan käyttää kasvot tai selkä menosuuntaan. Kuomun saa hyvin kasvojen eteen

auringon paistaessa.

Tykkään :)