tiistai 27. toukokuuta 2014

Isovanhemmat

Oon kyllä niin onnellinen, että isovanhemmat on meidän elämässä mukana ja saadaan
jakaa tätä vanhemmuutta heidän kanssaan. Aina saa apua kun pyytää ja lapset saavat viettää heidän kanssa aikaa.

Noan syntymän jälkeen meni pari vuotta kun ei pidetty isäni kanssa mitään yhteyttä.
Hän asuu eri paikkakunnalla naisystävänsä kanssa, mutta ei kuitenkaan kun 40km päässä.
En tiedä mikä meidän väleihin tuli, väärin ymmärrystä puolin ja toisin typeristä asioista.
Noin vuosi sitten tartuin puhelimeen ja soitin ja kysyin missä mättää? Olisi hienoa, että lapset
oppisivat tuntemaan myös ukin.

Saatiin asiat "sovittua" ja sovittiin, että nähdään. Mentiin lasten kanssa kylään ja oltiin
tervetulleita. Ukki otti lapset heti omakseen ja huomasi miten nautti heistä. Isäni on aina rakastanut lapsia ja tykkää järjestellä lapsille kaikenlaisia pelejä ja leikkejä. Muistan lapsuudestanikin kun iskän kanssa tehtiin uusia juttuja ja hän keksi aina tekemistä. Mölkkyä pelattiin paljon ja erilasia pelejä muutenkin. Aina oli jotkut kisat pystyssä palkintoja unohtamatta.

Viime sunnuntaina käytiin taas ukkia moikkaamassa. Ukki oli ostanut lapsille hiekkalaatikon joka viriteltiin meidän takapihalle. Oli mukava jälleen nähdä kun lapset oli ukin "kimpussa" vaikka harvemmin nähdäänkin. Ukki jaksaa aina hassutella!

Äitini ja hänen miehensä kanssa ollaan eniten tekemisissä. Jos mummo ei ole päivään pariin nähnyt lapsia niin puhelua tulee, että pitäisi nähdä..ikävä on kova :)
Käydään usein kylässä tai sitten ollaan muuten vaan yhdessä. Tänään mummo ehdotti, että mentäisiin hoploppiin ja niinhän lähdettiin :) Nella on ihan mummon tyttö, aina pitää päästä mummon syliin ja äiti saa silloin olla kaikessa rauhassa.

Väsynyt leikkijä mummon sylissä.

Hoplopissa.

Miehen vanhempien kanssa myös nähdään silloin tällöin. Ovat meitä paljon auttaneet ja varsinkin papasta on ollut suuri apu kun on kuskaillut Noaa kerhoon.

Kiitos, että olette olemassa ja meidän elämässä! :)

3 kommenttia:

  1. Aaw Nellan rusetti! <3 Pitiki siulle sanoa et muista olla kiitolline noista, oon niin kade teille :) Pitää miunki viiä joku kerta Nella Hoploppiin :)

    VastaaPoista
  2. :) ja meidän teidän jantteri vuoden päästä..tai ehkä voidaan mennä yhdessäkin ;)

    ..sisäänpääsyt tonne paikkaan on kyllä vähän liian arvokkaat! Nellastakin meni 9e :o
    Kävi se pari kertaa mäkeä laskemassa ja muun ajan istui mummon sylissä.

    VastaaPoista
  3. On kyllä tosi hyvä, että useampi sukupolvi on mukana kasvattamassa lapsia aikuiseksi!

    Itse oon ekaan luokkaan saakka asunut niin, että meillä oli kolme sukupolvea saman katon alla. Naapurit auttoi ja sukulaisia muutenkin lähellä. On se vaan niin hyvä, että lapsetkin näkee monia tapoja toimia, eikä vain sitä äitin ja iskän tapaa.

    VastaaPoista