5-vuotta sitten..

saatiin elämäämme rikastuttamaan pieni miehen alku. Vuodet vaan menee, edellisetkin synttärit on vielä hyvässä muistissa.
Juhlittiin synttäreitä sunnuntaina merirosvo teemalla. Ensin oli kaverit ja sitten sukulaiset tuli myöhemmin iltapäivällä.

Kavereille oli tarjolla keksejä, kuppikakkuja, munkkeja, mokkapaloja, karkkia, nakki-viinirypäle coctail tikkuja, mehua ja jäätelökakku. Keksit meni parhaiten, joten oltais varmaan pärjätty pelkästään niillä :D Jäätelökakkua taisi pari ottaa. Meillä oli lapsille järjestetty aarteen etsintää ja käärmekätkö peliä pelattiin niin, että voittaja sai palkinnon. Kavereiden lahjat avattiin pullonpyörityksellä niin kaikki näki mitä keneltäkin tuli.

Merirosvo kakku tilattiin kahvilasta. Aikuisille oli lisäksi kinkku-ananas-aurajuusto piirakkaa ja riispiirakoita munavoilla. Paljon tuli kivoja lahjoja ja rahaa. Meiltä tuli tämä nikkon radio-ohjattava auto, saa nähdä kauan se pysyy ehjänä ;)

Onnistuneet synttärit oli ja hulinaa riitti :) 83 neliötä näin juhlien aikaa tuntuu niin pieneltä.

Sinä saavuit kuin valo huhtikuun,  
kaikki muuttui, jäi entinen.  
Näen pehmeät kädet ja silät ja suun.  
Olet aarteemme pikkuinen.

Sinä kotisi tänne luoksemme teit,  
sinä aikamme otit ja unemme veit.  
Mutta se mitä annat on suurempaa:
Näytät mitä on rakastaa.

Onnea rakas 5-vuotias <3

Aika rientää..

..kirjaimellisesti. Uusi arki vienyt täysin mukanaan vaikka aika rentoa on tähän asti ollutkin. Harjoitteluni alkaa tältä erää olla loppusuoralla, enää tämä viikko. Ensi viikolla menen muutaman päivän vielä korvaamaan kun sairasteltiin. Viimeinen harjoittelu jää kesään/syksyyn. Nyt olenkin tässä pohtinut mitä teen siihen asti. Otanko lapset päiväkodista ja keikkailen vapaapäivät ja näin saisin myös kotihoidontukea vai pidänkö heidät päiväkodissa (menettämättä paikkoja) ja näin pystyisin keikkailemaan enemmän. Näitä täytyy mietiskellä. Jos pidetään päiväkotipaikat niin kuussa hoitopäiviä tulisi 5.

Lämpimiä ilmoja voisi alkaa jo tulemaan, kevättä on rinnassa jo :) Muutamia kevät vaatteita on tullut hankittua lapsille. Molemmat sai farkkutakit ja muutamat housut ja paidat. Onhan tuolla kaupoissa vaikka mitä kivaa!

Nella sai ikioman pyörän. Se olikin iso juttu niin kauan kun kaatui sillä ja nyt sen voi kuulemma antaa jollekin muulle tytölle :)

Harjoittelua vaan niin siitä se lähtee.

14.2

Pari viikkoa takana harjoittelua ja vielä viikko edessä. Olen tykännyt, voisin melkein sanoa, että tämä on sitä työtä mitä haluaisin tehdä. Työ on kaikin puolin kiinnostavaa ja kun on omia lapsia, saa vähän erilaista tuntumaa siihen. Asiakkaita pystyy kohtamaan vähän "syvällisemmin" jos näin voi sanoa :)
Haasteita riittää, mutta tekemällä ja kokemuksella oppii.

Lapset olivat tämänkin viikon 4 päivää hoidossa. Hyvin meni molemmilla ja ihan innoissaan ovat aamulla lähteneet hoitoon. En voi kun ihmetellä miten hienosti meillä on lähtenyt sujumaan tää uudenlainen arki. Aamuisin on vähän kurjaa kun lähdetään usein aikamoisella kiireellä, mutta kun vien lapset kävellen ja kävelen vielä harjoitteluun niin täytyy varata aikaa. Aamuisin ollaan jo seiskalta menossa..

Tänä aamuna puettiin vähän sydämiä päälle ystävänpäivän kunniaksi ja herkuteltiin kakulla :)
Pikkumies vetäytyi iltapäivällä sohvalle ja muuttui patteriksi.. 38,9 näytti kuumemittari joten meidän iltapäivän suunnitelmat menivät uusiksi.

.: Uusi arki :.

Viikko menty uusilla kuvioilla ja voin sanoa, että väsyttää. Iltaisin ei tarvitse kauaa unta odotella.
Viime maanantai alkoi sekavissa fiiliksissä ja pitihän se pienet itkutkin tirauttaa lähtiessä. Tuntui niin haikealta, että nyt on se hetki mitä olin pitkään jo mielessä panikoinut ja saanut monia ahdistuksia pelkästä ajatuksesta. Päiväkoti elämä alkaa.. heippa kiirettömyys ja yhteiset rauhalliset aamut..

Lapset saivat olla maanantain vielä kotona, mutta tiistaina menivät päiväkotiin ja olivatkin joka päivä perjantaihin saakka. Tiistai aamu sujui hyvin, lapset heräsivät iloisina ja reippaina. Draama rinsessallekin sopi vaatteet mitkä oltiin edellisenä iltana laitettu yhdessä valmiiksi joten niistäkään (ihme kyllä) ei kiukuteltu yhtään. Ensin vein Nellan omaan 0-3-vuotiaiden ryhmään. Mielessä näin tytön joka itkee räkä poskella äitin perään nenä kiinni ikkunassa, mutta tämä menikin niin reippaasti tutkimaan uusia paikkoja. Hyvä kun edes heipat malttoi sanoa. Joten äitiäkään ei itkettänyt yhtään ja hyvä mieli jäi kun lähdin.

Pienet tanssit.

Noaa vähän jännitti ja puristi kädestä monta kertaa kun saavuttiin Noan ryhmään. Eteisessä jo joku poika pyyti Noaa leikkimään ja sinnehän se meni, uuden kaverin matkaan. Ei paljon äitiä siinä vaiheessa enää muistettu.
Koko viikko meni hyvin ja joka kerta molemmat murut jäivät hyvillä mielin hoitoon.
On ne reippaita. Päiväkodissakin hoitajat kehuivat molempia niin reippaiksi ja ihaniksi.

"tee äiti kampaus"

 Illat on menneet nukuksissa. On niin paljon uuden oppimista ja työharjoittelussakin on ollut aika rankkoja juttuja jotka on jääneet mieleen pyörimään..
Harjoitteluista pitäisi vääntää portfoliota ja referoida artikkeleita joten niitäkin pitäisi työstää jossakin vaiheessa. Iltaisin ei meinaa jaksaa ja kyllähän sitä viikonloppuisin mielummin jotain muutakin tekisi..

Lunta riittää täällä päin...

Mummolassa herkuteltiin laskiaispullilla lauantaina.

Huomenna taas arki alkaa, lapsilla ei ole onneksi hoitoa kun kolme päivää.

Pitkästä aikaa kuulumisia..

Loppu vuosi meni oikeastaan siivillä. Kesällä kun peruin lasten hoitohakemuksen (olisivat aloittaneet päiväkodin syyskuussa..) niin mietin, että nyt täytyy siis ottaa kaikki ilo irti viimoisista kuukausista lasten kanssa kotona. Mukavan leppoisasti nuo kuukaudet kuluikin, nautittiin yhdessä olosta ja odoteltiin joulua. Tein jonkun verran töitä viikonloppuisin niin auttoi vähän rahallisesti.

Elokuussa kävimme koko perheen voimin Tukholman risteilyllä ja samanlaisen reissun teimme myös joulukuun alussa. Lapset tykkäsivät olla tosi kovasti laivalla  ja melkein päivittäin neitonen kyselee edelleenkin milloin pääsisi muumidiscoon :)

Laivan discossa..

Joulua vietimme kotona ja mummon luona. Aattona käytiin mummolla syömässä ja pukin ajaksi tultiin kotiin. Molemmat odottivat pukkia kovasti ja pukille laulettiin ja vähän tanssittiinkin :) yhtään ei jännittänyt.

Tammikuun alussa oli haikea olo, tämä tulisi olemaan viimeinen kuukausi kotona. Ja nyt ollaan jo aika lähellä, nimittäin yksi kokonainen päivä ja maanantaina se sitten alkaa. Lapset saavat onneksi olla kotona kun iskä on vapaalla. Onhan se totuttelua, joka päivä olla 8-16 ihan muualla. Tottelua minulle ja koko perheelle. Lapset ovat päiväkodissa aina kun iskä on töissä. Onneksi ei paljon ainakaan näin alkuun hoitopäiviä tulisi..

Äitin pupu :)

Nyt kuitenkin nauttimaan viimoisesta viikonlopusta kotiäitinä, tiedossa ainakin herkuttelua.. ;)

Täällä taas..

Pieni blogitauko teki hyvää. Selailin näitä tekstejä ja niin paljon ihania muistoja tuli mieleen, että tänne piti palata kerta toisensa jälkeen. Ilman tätä blogia en varmasti muistaisi puoliakaan  esimerkiksi viime kesästä tai edellisestä. Joten haluan jatkaa ja tulla tänne kertomaan pieniä paloja meidän elämästä, etteivät ne vaan unohtuisi :)

Palailen kuulumisiin pian!

Touhukas neljävee.

Tää on niitä päiviä kun toivoisi makaavan kirjan kanssa vaan rannalla ja ottaen rennosti.
Tai sohvalla hyvän leffan seurassa. Tai vaikka nukkuen.

Ollaan pari päivää vietetty kotona vaan. Yks päivä vielä menee, mutta toinen alkaa jo vähän tympimään. Ovikello soi jatkuvasti kun naapurin lapset käyvät pyytelemässä Noaa ulos. Ei siinä kivahan se on kun on kavereita...
Ulkona keinutaan tai tehdään hiekkakakkuja ja riidellään. Lapset siis keskenään.
Välillä käydään pissillä/juomassa/syömässä ja taas ulos. Ja riidelläään.
Sisälle tullaan jalat ja housujen taskut täynnä hiekkaa ja lattiat on tahmasia jalan jälkiä täynnä.

Tänään meidän piti mennä tätini mökille. Iskä jätti auton meille kun meni töihin iltavuoroon.
Odotin innolla, ihanaa jotain tekemistä. Noakin odotti, että pääsee uimaan ja grillailemaan.
Auto päätti toisin eikä lähtenyt käyntiin. Joten jäi se reissu sitten...

Yleensä noin 16-17 maissa alkaa Noalla töhlötys. Tänään se piti sisällään lähi leikkipuistossa raivoamista kun joku poika oli mennyt hänen lempi keinuunsa. Sitten alkoi pissittämään niin herra päätti losottaa keskelle leikkipuistoa vaikka ollaan sanottu, että puskapissit tehdään vähän syrjemmällä. Näihin aikoihin mikään ei mene jakeluun, korvat on kadonnut. Juostaan kieli pitkällä ympäriinsä ja leikitään ralliautoa tms.... Pruuummm pruuummm kaikuu varmaan koko kaupungissa.
Siskoa kiusataan mikä ehditään..
Kuumuus ja väsymys näkyy lapsilla kun aikuisillakin. 

Meillä todellakin katsotaan pikkukakkosta melkein joka päivä kun ollaan kotona. Tunti ilman ralliautoa/lentokonetta/junaa/metroa/härveliä joka pitää mitä vaan ääntä on kun musiikkia korville ;)

Rauhallisempaa vaihetta taas odotellessa, töhlötys ja kuumuus on välillä vähän uuvuttavaa!