Viikonloppua..

Röyh! :) Meni kyllä ihan herkutteluksi koko viikonloppu..
Lauantaina käytiin kaupoilla ja kahvilla. Äiti tietenkin valitsi
kahvilassa kermaisimman ja suklaisimman vaihtoehdon vaikka tiesi loppu
päivän menevän kaiken hyvän merkeissä..
Yritän viikot olla syömättä mitään herkkuja niin viikonloppuna voi sitten
hyvällä omalla tunnolla, mutta jatkossa ei ihan samalla tavalla kuitenkaan ;)

Tehtiin itse hamppareita, leffan kanssa oli karkkia, iltapalaksi vohveleita..

Seppälässä oli meneillään hyvät alet, löysin molemmille lapsille jumpsuitit -70% sekä yökkärin ja t-paidan..hintaa ei paljon jäänyt!

Tänään aamulla ulkoiltiin ja päikkäreiden jälkeen lähdettiin mummolaan syömään ja kahvittelemaan!
Nyt on ihan hyvin syönyt olo tämän viikonlopun jälkeen ;)

Kuu lu misia

Pieni hiljaiselo tähän alkuun..
Oon vaan ollut ihan tajuttoman väsynyt ja iltaisin kun lapset on menneet nukkumaan, on sohva houkutellut enemmän kun koneelle istahtaminen.
Päivisin on mielessä monta juttua mitä pitäisi tehdä illalla, mutta yleensä pää lyö ihan tyhjää ja ilta menee katsellessa telkkaria ja tuijotellessa fb:tä kännykällä.

Sisällä on tullut vietettyä paljon aikaa kun ei nuo ilmat yhtään houkuttele lähtemään ulos. Aamuisin yleensä käydään kun on valoisaa.
Nyt on kieltämättä vähän tylsistynyt meininki ollut jo jonkun aikaa. Ja oon jopa hetken miettinyt, että töissähän voisi olla ihan kivaa vaihtelua. Onhan nää päivät lasten kanssa melko samanlaisia.
Se on vaan se hetki kun siltä tuntuu. Ei ole töihin ikävä lasten puoleen.
Päiväkoti hakemukset on kuitenkin täytetty ja lähetetty. Nähtäväksi jää saako paikkoja tarvittavan läheltä (kävelymatkan päästä) ja otanko paikat vastaan vaikka saisikin...

Tässä muutamia kuvia viime päiviltä.

Meillä imuroidaan edelleen kovasti!

ja tanssitaan..

ja leikitään rinsessaa.. :)

..ja sitä rataa. Perus meininkiä :)

2014

Tähän vuoteen tulee sisältymään paljon uusia kuvioita ja nämä uudet kuviot on valvottaneet monen monta yötä. 4-vuoden kotiäidin ura alkaa lähenemään loppuaan ja mitä
muuta tässä voisikaan kun haikailla ja huokailla.
Tuntuu lähinnä pahalta. Surulliselta.
Päiväkoti hakemukset odottavat täyttöä, ne pitäisi olla jo täytettyinä.
Ei vaan tunnu oikealta, vielä. Olisi vaan pakko...

Tuo alle 2-vuotias ei vaan mielestäni ole vielä valmis
sinne sekamelskaan.

..en tiedä miten ajatus tuntuu niin pahalta ja miten siitä pääsee yli?
ja kun se ensimmäinen päiväkoti päivä tulee niin miten siinä
kestää järjissään?

Onhan tässä taustalla epävarmuutta omista kuvioistakin.
Ei ole sitä vakipaikkaa mihin palata enkä oikein vielä tiedä
mihin haluaisin joten sekin ahdistaa suuresti. Ensin olisi
käytävä 3-kuukauden mittainen harjoittelu jakso, että valmistuisin.

Toivon, että nää asiat selkiintyvät tässä pian ja saisin
jonkinlaisen rauhan. Mutta en olisi voinut kuvitellakaan näiden
asioiden olevan näin vaikeita..

Meidän vuoden vaihde meni rauhallisesti kotona. Raketit pelottivat lapsia, koirat
taas eivät hirveesti välittäneet. Herkuteltiin ja katseltiin leffaa lasten mennessä nukkumaan :)

Sipsivaras,

Pikku äiti :)

Meillä on ruvettu hoivaamaan vauvaa. Pieni äiti antaa vauvalle maitoa ja hörppii sitä välillä itsekin :) Vielähän nuo leikit on suurimmaksi osaksi sitä, että kuskaillaan tavaroita paikasta toiseen.

Veikan leikkejä on myös kiva käydä sotkemassa ja itku tulee herkästi jos veikka vähän komentaa.

Ihanaa seurailla pienen touhuja, kun kaikki on ihmeellistä ja joka päivä opitaan jotakin uutta! :)

Meidän Joulu.

Tuo kauan odotettu joulu on taas tältä vuodelta ohi.
Meillä se sujui mukavan leppoisasti vaikka maa oli musta ja vettä satoi.
Eihän se sisällä tunnelmaa latistanut kunhan muisti olla kurkkimatta ulos..

Oltiin taas kaikki oltu kiltisti kun lahjoja tuli hurjat määrät :)

Joulupöytää mummolla.

Aattona käytiin mummolla syömässä pikaisesti ja kotiin tultiin odottamaan pukkia.

Joululahjaksi kaivuria ja roska-autoa.

Neitonen sai ihania pupu-vaatteita kun tykkää pupuista :)

 ..ja lemppareita pojalle.

Tuli myös parkkitaloa, pehmoleluja, lakanaoita, prinsessa telttaa.. jne.
Nyt on taas kämppä vuorattu leluilla.

Täällä taas :)

Mietin  pitkään palaanko blogin pariin vai en. Ikävä oli kirjoittamista ja kun
tänne on niin helppo tallentaa tapahtumia kuvien kera niimpä päätin jatkaa.
Blogin nimi vaihtui samalla.

Palaillaan! :)

Haikalua taas.

Tuntuu taas kovin haikealta miten nopeasti nuo lapset

kasvavat. Päiviin mahtuu paljon ihania hetkiä noiden

kahden seurassa. Tänäänkin taas mietin ettei varmaan

mene enää kovin kauaa siihen kun meidän 3 ja puol veellä alkaa olemaan

ihan omat jutut ja kaverit. Ei enää niitä hassuja höpötyksiä

ja ihmetyksiä mitä vielä kuulee paljon.

"Äiti, haluatko nukkua minun vielessä? Jos haluat niin

sitten pitää olla nätisti, ei saa pyöliä eikä hyöliä ettei

helätä sikkoa. Jos helätät sikkon niin sitten meet kyllä

iskän vieleen nukkumaan ihan yssin."

Nukutaan pojan kanssa päikkärit useasti vierekkäin ja

kysyn aina haluaako nukkua äitin vieressä. Nyt

sain kysymyksen takaisin päin ja ihan kun omasta suusta ;)

Välillä on tullut uhkailtua jos ei äitin vieressä osata

olla kiltisti niin sitten mennään omaan sänkyyn

päikkäreille..

Tänään on äitiä silitelty ja kerrottu kuinka ihana äiti on.

Kesken leikkien tullaan sanomaan, että

"äiti mie lakastan siuta" "äiti sie olet ihana äiti"

:)

Pitäisi useammin kirjoitella noita pikkumiehen tarinoita ylös,

ne unohtuu niin helposti. 

Haikealta tuntuu myös se, ettei mene enää kauaa

kun täytyy alkaa miettimään hoitokuvioita lapsille.

Viimoisia kuukausia viedään tästä meidän

kiireettömästä arjesta, ajatus tuntuu tällä hetkellä

hyvinkin ahdistavalta. Varsinkin kun tuo pienempi

versio tuntuu takertuvan äitiin yhä enemmän ja enemmän.

Miten ikinä raaskin olla noista päivät erossa?! :(